Siirry sisältöön

Tähtiä tiimalasissa – elämän rajallisuus palliatiivisessa hoidossa

Mikään ei ole niin täynnä ihmiselämää sen erityispiirteineen kuin palliatiivinen hoito on. Hoidon kohteena on kokonainen ihminen. Ei pelkästään hänen oireensa tässä hetkessä, vaan myös hänen historiansa, nykyhetkensä ja erilainen määrä jäljellä olevaa elämää – sitä tulevaisuutta, jota meidän työssämme pitää suojella.

Palliatiivisen ja saattohoidon diagnoosit ovat tarvelähtöisiä. Taustalla voi olla monenlaista sairautta ja hyvin eri ikäisiä ihmisiä. Palliatiivinen hoito voi kestää kuukausia tai useita vuosia. Rohkeus ottaa puheeksi elämän rajallisuuteen liittyviä asioita on suuri vastuu, mutta myös etuoikeus.

Osana työtämme palliatiivisessa ja saattohoidossa kannamme mukana kysymystä: Minkä aika on juuri nyt?

Kannamme sitä niin potilaan, läheisen, hoitajan, terapeutin kuin lääkärinkin näkökulmasta. Näin etsimme yhteisen pöydän äärellä ratkaisuja, jotka mahdollistavat potilaalle niin hyvän elämän kuin se sairauden kussakin hetkessä on mahdollista.

Miten ottaa puheeksi elämän rajallisuus? Se pitää sisällään valmistautumisen ennen kohtaamista, rohkeuden sanoittaa ja herkkyyden kysyä. Ihmisten välisten sanojen myötä rakentuvat niin ennakoiva hoitosuunnitelma kuin potilaan mahdollisuus tunnistaa se, mihin hän haluaa jäljellä olevan aikansa käyttää.

Oikeudellinen turva on asia, josta tietoisuuden lisääminen on tärkeää ja jokaisen meidän vastuulla. Ennakoivalla hoitosuunnitelmalla turvaamme potilasta. Samalla voimme kertoa, mitä kaikkea hän voi tehdä silloin, kun kaikki on vielä riittävän hyvin. Hoitotahto sekä monet muut asiakirjat lisäävät turvallisuuden tunnetta, jonka jälkeen potilaan on helpompi keskittyä jäljellä olevaan elämään.

Monilla potilaista on kumppani, jolta on meidän tehtävämme kysyä hänen ajatuksistaan ja jaksamisestaan. Sairaus ja seksuaalisuus ovat monen mielessä, vain harva tulee kysyneeksi siihen kuitenkaan tukea. Entä jos me uskaltaisimmekin kysyä siitä? Sanat ja kysymykset ovat palliatiivisessa hoidossa osa psykososiaalista tukea.

Teemme tilaa potilaan elämänlaadulle tehden näkyväksi kosketuksen ja parisuhteen merkityksen.

Ammattilaisina meillä on voimakas halu säilyttää potilaan elämänlaatu ja onnistua työssämme. Tarvitsemme varmuutta oirehoidon erityiskysymyksissäkin. Kivun arviointi potilaan ollessa sekava on yksi kollegoita läpi Suomen puhuttava teema. Sen äärelle pysähtyessä olemme auttamistyön kärjessä.

Miten selviämme tästä kaikesta? Hämmästyttävän resilienssikykymme ansiosta, joka onneksi kehittyy ja laajenee ammatillisen kasvun myötä. Mikä on tänään tärkeää juuri Sinulle? Tule seminaariin ja rakenna tietopankkiasi ja osaamistasi.

KIRJOITTANUT:

Riikka Koivisto

Seminaarisuunnittelun työryhmän jäsen, sosiaalipsykologi, saattohoitokodin johtaja
Koivikko-koti
Palaa takaisin artikkelilistaukseen