Siirry sisältöön

Eläinten puremat ovat infektioriski

Kelien lämmetessä ötökän ja käärmeen puremat alkavat työllistää terveydenhuoltoa. Infektiolääkäri Janne Laineen luento eläinten pistoista ja puremista Fiocan sisätaudit 2020 -koulutuksessa on kuitenkin ajankohtainen ympäri vuoden. Luennolla keskitytään puremien aiheuttamiin infektioihin.

Yleisimpiä purijoita ovat koirat ja kissat. Ihmispuremat liittyvät usein nyrkkitappeluun, kun on lyöty hampaisiin ja niistä on tullut haava käteen.

Pureman aiheuttama infektio voi hoitamattomana uhata raajaa tai jopa henkeä, joten sairaanhoitajan tulisi tietää, milloin purema vaatii hoitoa. Ainakin kämmenen, kasvojen tai suurten nivelten välittömässä läheisyydessä olevat puremat kannattaa käyttää näytillä, vaikka olisivat pieniäkin.

– Myös pureman jälkeinen korkea kuume on syy hakeutua hoitoon, oli saanut antibiootteja tai ei.

Ulkomailta saatuun eläimen puremaan voi liittyä rabiesriski. Aina ei tarvita edes puremaa, vesikauhun voi periaatteessa saada jos eläin nuolee ihorikkoa tai raapaisee kunnolla. Taudin häijyys on siinä, että sairastuminen johtaa aina kuolemaan. Viime vuonna rabiekseen kuoli yksi britti ja yksi norjalainen.

– Jos lääkäri arvioi tarpeelliseksi, haavan alueelle annetaan immunoglobuliinipistos ja potilaalle aloitetaan neljän rokotteen sarja. Se on kallista ja kuormittaa terveydenhuoltoa.

Laineella onkin toive matkailijoille. Kissat ja koirat voisi jättää paijaamatta, ja apina olkapäällä -lomakuvat kannattaa unohtaa.

Kotimaassa yksi terveydenhuoltoa työllistävä purija on puutiainen. Borrelioosi ja puutiaisaivokuume ovat yleisessä tiedossa, mutta niihin liittyy harhaluuloja, jotka kannattaa tiedostaa.

Borreliaan viittaava reaktio pureman ympärillä voi olla rengasmainen, mutta yhtä lailla se voi olla tasainen, yli viiden sentin punoitus.

Toinen myytti on, että borrelioosi olisi uusi sairaus. Eräässä tutkimuksessa 60-luvun verinäytteistä löytyi enemmän borrelioosivasta-aineita kuin 2010-luvulla otetuista näytteistä.

Luennolla perehdytään myös puutiaisaivokuumeeseen. Riskialueiden ulkopuolella tauti on harvinainen.

– Olen töissä Pirkanmaalla, joka ei ole riskialue. 90-luvulta alkaneella urallani olen törmännyt täällä yhteen puutiaisaivokuumetapaukseen.

Janne Laineelle luento puremista tuo vaihtelua arkeen. Viime viikkoina hänen työaikansa on nimittäin kaapannut koronaviruksen torjuntatyö.

Sisätaudit  2020
5.-6.5.2020, Sokos Hotel Ilves Tampere
Katso ohjelma ja ilmoittaudu

Palaa takaisin artikkelilistaukseen